Onnellisuusblogi

4.5.2012 Blogikirjoituksesta kiitos ja kunnia kuuluu teräväsanaiselle  Viestinnän Virittämön Marko Jääskeläiselle

 

Kell' onni on?

Voiko vitutukseen kuolla? Palataan siihen, sinänsä sangen tärkeään kysymykseen tämän kirjoituksen lopuksi, mutta ennen sitä asiaa sen vastakohdasta, nimittäin onnesta ja onnellisuudesta.

Tutkimusten mukaan 40 % ihmisen onnellisuudesta on kaikkea sitä, mitä hän itse voi tehdä ollakseen onnellinen. Toisaalta onnellisuus ei ole joko-tai-asia, vaan mustan ja valkoisen välillä on muitakin sävyjä. Toisaalta taas onnellisuudella on useita ulottuvuuksia:

- Tämä hetki (ihminen osaa iloita tästä hetkestä, eikä ajattele onnen tulevan sitten joskus)

- Tulevaisuus (hän näkee sen valoisana ja suhtautuu siihen avoimin mielin)

Näistä seuraa se, että ihminen ylipäätään pitää elämäänsä merkityksellisenä.

Brittiläinen psykologian professori Richard Wiseman on vuosikausia tutkinut tekijöitä, jotka tekevät joistakin ihmisistä onnekkaampia kuin toisista. Hänen tutkimuksensa osoittavat, että menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien alla tai kultalusikka suussa, eikä heillä ole menestystä selittäviä erityisominaisuuksia; hyvinvointi ei myöskään ole tulosta ahkeruudesta tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Onnekkaat erottaa Wisemanin mukaan muista heidän kykynsä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja nähdä vastoinkäymisissä myönteisiä puolia. He ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.

Onni ei siis myöskään ole vain sattumaa, vaan pitkälti juuri myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen ansiota. Wiseman havaitsi, että onnekkaat olivat tavallista ulospäinsuuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia haasteille. Heidän intuitionsa oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja toipua niistä.

Toisaalta onnekkaita ihmisiä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin. Sen luonnollisena seurauksena oli, että mitä laajemmaksi heidän verkostonsa kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, ja he voivat auttaa toisiaan tavalla tai toisella. Wisemanin mukaan suurin osa elämän onnekkaista sattumista aukeaa muiden ihmisten kautta. Sen takia ahkerasti verkostoitumaan pystyvä ihminen kohtaa elämässä suuremmalla todennäköisyydellä onnekkaita ”avautumia”.

Onnekkaat tilanteet luisuvat kuitenkin ohitse, ellei niihin osaa tarttua. Lopulta onnekas ihminen on siis sellainen, joka ei välitä vastoinkäymisistä, joka hakee jatkuvasti terveellä tavalla kontaktia muihin ihmisiin ja lopulta myös uskaltaa tarttua tilanteisiin peloitta. Onnellisuus on siis asia, joka tulee tekojen kautta.

Ai niin se vitutusjuttu. Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi jokin aika sitten Duodecimin tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan vitutus voi lyhentää elinikää jopa 15 vuotta. Kun juttua luki tarkemmin, kävi ilmi, että kyse oli tästä: jos ihmisellä on negatiivinen asenne, hänen on vaikea sietää vastoinkäymisiä. Tästä seuraa, ettei hän pidä itsestään huolta: ruoka- ja juomatottumukset ovat pielessä, hän ei liiku riittävästi ja niin edelleen. Sairastumisriskit kasvavat ja eliniän ennuste on huonompi. Eli vitutukseen ei kuole, mutta vitutuksen seurauksiin kuolee, jos niille antaa vallan.

18.4.2012 Annukka Blom

 

Voiko muita auttamalla menestyä kovassa bisnesmaailmassa?

Tämä on kysymys, jonka kohtaan monesti. Olen saanut nähdä, että Heikki Hallantien sanat “Anna enemmän kuin otat, saat enemmän kuin annat” pitävät paikkansa myös bisnesmaailmassa.

Haluan kertoa kannustavan tarinan, jota minulla on ollut ilo seurata läheltä. Tässä tarinassa päähenkilönä on Janne. Jannelle on aina ollut sydämen asia auttaa ihmisiä auttamaan toisiaan ja tekemään enemmän yhteistyötä. Tämä on haastava missioksi, sillä vallitseva yrityskulttuuri saa työntekijät kilpailemaan asemista, ylennyksistä ja muista eduista keskenään. Tieto ja osaaminen ovat työntekijän arvon mittari, jolla kilpaillaan yrityksen sisällä. Tämä saa työntekijät panttaamaan tietoa ja osaamista. Osaamisen ja tiedon jakamisella menettäisimme kilpailuetumme. Meillä on työtapa, missä suuri osa osaamista jää hyödyntämättä. Tarvittavan osaamisen löytämiseen menee tuhottomasti aikaa, ja siinä kuormittuvat yleensä ihmiset, jotka eniten tuovat itseään ja osaamistaan esille. Osaava hiljaisempi kaveri saattaa istua vieressä ilman, että tiedämme edes mitä hän osaa - ja vielä vähemmän on tietoa siitä, mistä hän on kiinnostunut. Työyhteisöissä on puutteena yhteisöllisyys. Puutetta ei huomata, koska ei ole muuta tapaa toimia.

Janne sai kerran juoksulenkillään idean. Hänelle valkeni kuinka saada kovassa business-maailmassa työskentelevät ihmiset tekemään enemmän yhteistyötä ja auttamaan toisiaan. Palo aiheeseen oli Jannella niin suuri, että hän irtisanoi itsensä hyväpalkkaisesta valtion virasta ja lähti kehittämään uutta työtapaa ja sitä tukevaa työkalua. Tie ei ollut helppo. Kaikki oli rakennettava tyhjästä. Myytävä tuote oli vasta visiona ja unelmana, turvattu toimeentulo oli historiaa. Halu saada ihmiset auttamaan toinen toisiaan ja tekemään enemmän yhteistyötä oli niin suuri, että matkan varrella Janne mm. luopui omistusasunnostaan ja muutti vuokralle.

Tästä kaikesta on nyt neljä vuotta. Jannen yritys on kehittänyt uudenlaisen yhteisöllisen Parvi™ -työtavan ja sitä tukevan xTune -työkalun. Työkalussa jokainen saa tuotua näkymiin osaamisensa kiinnostuksensa, minkä esille tuominen on monesti vielä osaamista tärkeämpää tietoa, sillä asiasta aidosti kiinnostunut henkilö hankkii tarvittaessa tarvittavan osaamisen. Kaikki on rakennettu uudenlaisen, tehokkaamman yhteistyön ympärille, missä kuka tahansa voi pyytää ja saada apua ongelmaan, projektiin tai haasteeseen siitä osaavilta ihmisiltä. xTune etsii oikeat henkilöt vaadittavan osaamisen ja kiinnostuksen perusteella.

xTune on löytänyt tiensä suomalaisten yritysten sydämiin auttaen tuhansia ihmisiä työskentelemään yhteisöllisesti ja rakentamaan auttamiseen ja yhteistyöhön kannustavaa kulttuuria. Näin muiden auttaminen tulee näkyväksi, ja sille osataan antaan arvoa. On helppoa löytää hetkessä oikeat osaajat, kun itse tarvitsee apua. Yrityksen johdolla on selkeä ja aina  ajantasainen kuva henkilöstön osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista, minkä perusteella on helppo hankkia täydentävää osaamista. Siäisessä rekrytoinnissa tehtävät löytävät oikeisiin osoitteisiin ja aidosti kiinnostuneille ihmisille.

Ei tarvitse kysyä Jannelta kahdesti, että kannattiko kaikki se valtava työ ja panostus. Tänäpäivänä Intunex Oy työllistää Jannen lisäksi 1-3 ihmistä ja xTune on valittu Paras yhteisösovellus 2012 -laatukilpailun finaaliin viiden parhaan sovelluksen joukkoon. Huomenna pääsen jännittämään Jannen kanssa kilpailun voittajaa eEmeli 2012 gaalassa, ja sitä ennen voimme halutessamme kannustaa Jannea yleisöäänestyksessä täältä: http://bit.ly/Hk7EeV

Onnea kilpailuun Janne + tiimi!

19.4. 2012 Annukka Blom  Voit kurkata kilpailun lopputuloksen täältä. 

 

 

 

29.2.2012 Vieraskynänä Elä paremmin -blogin kirjoittaja Jevgeni Särki

Onnellisuuden ja ajanhallinnan suhteesta

Kun puhutaan onnellisuudesta ja sen tavoittelusta, ajanhallinta ei ehkä ole ihan ensimmäinen mieleen tuleva asia. Ajanhallintahan mielletään usein stressaavaksi, pakkomielteiseksi suorittamiseksi, kellon vilkuiluksi ja keinotekoisen kiireellisyyden tunteen luomiseksi. Nämä eivät suorastaan ole niitä asioita, joiden ajattelisi tekemän meistä onnellisempia. Ja eiväthän ne tee.

Onneksi ajanhallinta ei todellisuudessa ole mitään noista. Päinvastoin se tarjoaa meille ehkä helpoimman reitin päästä eroon juuri kiireestä, stressistä ja suorittamisen tunteesta sekä tämän kautta lisää onnellisuuttamme.

Mikä muuten tekee meistä onnellisia? Suuri rooli on ainakin sillä, että saamme tehdä asioita joista aidosti pidämme ja joiden tekemisestä nautimme. Mitä enemmän näitä mielekkäitä asioita pääsemme tekemään (ja mitä vähemmän aikaa käytämme ikäviin asioihin), sitä onnellisempia pääsääntöisesti olemme. Mutta kuten jokainen varmasti omastakin kokemuksesta tietää, tämä ei ole aina ihan niin helppoa. Työt, velvollisuudet ja tylsät rutiinit ahmaisevat helposti valtaosan ajastamme, monien (erityisesti yrittäjien) tapauksessa usein enemmänkin kuin valtaosan.

Olisi helppoa vain sanoa että “tee vähemmän asioita joista et pidä ja enemmän niitä, joista pidät”. Todellisuudessa tuon toteuttaminen taas on jos ei mahdotonta, niin usein aivan äärimmäisen vaikeaa, eikä siksi sovi kaikille. Kun tilanne on se, että olemassa olevista tehtävistä ei syystä tai toisesta voi luopua tai vähentää, ainoaksi vastaukseksi ongelmaan jää niiden tekeminen tehokkaammin ja järkevämmin.

(Muistutus: tehokkaammin tekemiseen ei edelleenkään tarvitse sisältyä ajatusta stressaavasta suorittamisesta ja kiireestä).

On melko uskomatonta, kuinka paljon aikaa säästää ja kuinka paljon enemmän saa aikaan yhdenkin kunnollisen ajanhallintatekniikan käyttöönotolla, useammasta puhumattakaan. Erilaisia ajanhallintatekniikoita löytyy maailmasta satoja ja satoja (ja lisää kehitetään koko ajan), joten jokainen löytää joukosta itselleen sopivimmat aivan varmasti. Pientä esimakua näiden määrästä saa kun kirjoittaa googleen vaikkapa “list of time management techniques”.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole esitellä mitään tiettyjä tekniikoita, vaan tehdä selväksi, kuinka uskomattoman paljon voimme ajanhallintaa soveltamalla parhaimmillaan saada aikaan (esimerkkinä vaikkapa tavallinen kaveri joka läpäisi yliopiston kahdessa vuodessa samalla kun eli melko normaaliaelämää (HUOM: linkki koko edelliseen lauseeseen http://www.stevepavlina.com/articles/do-it-now.htm)). Ja mitä tehokkaammin saamme asioita aikaan, sitä enemmän aikaa meille jää niiden kivojen, meidät onnelliseksi tekevien aktiviteettien harjoittamiseen.

Kun ottaa huomioon kuinka paljon ajanhallinta parantaa elämänlaatuamme ja kuinka helppoa ja vaivatonta sen käyttöönotto on, on melkeinpä älytöntä ohittaa se. Se on yksi helpoimmista tavoista lisätä onnellisuuttaan ja omasta puolestani suosittelen sitä lämpimästi ihan jokaiselle.

Alkuun pääsee helposti vaikkapa lähikirjastosta tai googlaamalla hakulausetta ”time management techniques” :)

12.1.2012 Aino Salomaa

Hei kaikille ja onnea vuodelle 2012!

 

Löysin tieni Onnellisuusopistoon sattumalta. Opiskelen aikuiskouluttajaksi ja työssäoppimispaikkaa etsiessäni törmäsin Onnellisuusopiston kotisivuihin. Ihmettelin, voiko moista oikeasti ollakaan! Olen aiemmalta koulutukseltani sosionomi ja ihmisten hyvinvointi on muutenkin lähellä sydäntäni, joten laitoin heti hakemuksen menemään. Onnekseni pääsin tänne ihailemaan ja seuraamaan Onnellisuusopiston toimintaa niin läheltä kuin mahdollista.

Viime tiistaina sain osallistua senioriryhmän Naurujoogaan ohjaajani Annukka Blomin johdolla. Kokemus oli minulle ensimmäinen ja kirjaimellisesti hauska, vaikkei koko aikaa naurattanutkaan. Yllättävintä oli, että istumisesta huolimatta kaikista hahatuksista ja hohotuksista tuli hiki. Loppuilta kotona meni poikkeuksellisen energisellä ja hyvällä tuulella, suosittelen!

Yksi tehtävistäni Onnellisuusopistolla on kartoittaa työhyvinvoinnin tilaa yrityksissä. Työhyvinvointi on jatkuva puheenaihe suurten ikäluokkien jäädessä näinä vuosina eläkkeelle. Käsillä oleva tilanne sai uhkaavan nimen jo yli kymmenen vuotta sitten: “eläkepommi”. On hassua, miten synkin sanoin tulevaisuutta kuvataan julkisessa keskustelussa. Nyt pelotellaan talouden “romahtamisella” kuin jollain luonnonkatastrofilla, vaikka kaikki siihen liittyvä, kuten raha, on ihmisten yhdessä luomaa. Loppujen lopuksi aika monet ongelmat ovat kiinni valinnoista. Meillä on siis mitä parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa niihin ja löytää ratkaisu!

Välillä tuntuu, että me aikuiset suhtaudumme asioihin kuolemanvakavasti. Lapset taas nauravat jopa satoja kertoja päivässä ja lapsuudesta puhutaan usein ihmisen onnellisimpana aikana, vaikkei se ikää katso. Mekin olemme olleet lapsia, joten mihin ilo katoaa elämästämme? Onneksi ei mihinkään ja nyt se tekee paluuta muun muassa naurujoogan kautta. Odotan innolla, mitä kaikkea tulen kokemaan ja oppimaan Onnellisuusopistolla!

 

 

18.8.2011  Heidi Helander-Hyvönen

 

Meditointia stressin hallintaan

Syksyn tulo on tuonut otsikoihin stressin, uupumuksen ja loman lyhyen vaikutuksen. Artikkeleista löytyy myös hyviä neuvoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Monesti neuvoja ei kuitenkaan ole helppo noudattaa. Ei työtä voi loman jälkeen aloittaa rennommin, jos on esimerkiksi samantien lomalta palatessa saamassa valmiiksi aikataulutetun tiukan jakson eteensä esimieheltä. On vain keksittävä keinot pärjätä.

Vastaavasti stressiä voi aiheuttaa lapsiperheen arki työn ohella. Työ vaatii yhä enemmän venymistä ja joustamista, ja joustoa joutuu usein antamaan perhe-elämä. Lomien loppuminen merkitsee monelle “päiväkoti - koulu - lapsien harrastukset - muut kodin arkipuuhat”-rumban alkamista. Kalenteri täyttyy aamusta iltaan ja arjesta tulee kuin esteradasta suoriutumista. Jos jokin aikataulussa menee pieleen, koko loppupäivä voi olla kelloa vastaan juoksemista. Kun arkipäivät kuluvat minuuttiaikataululla, mistä ihminen saa voimia ja jaksamista itselleen?

On monta hyvää syytä pitää huolta itsestä. Monesti ei tule ajateltua, että lapset oppivat lapsuudenkodissa paljon asioita, joita he vievät mukanaan pitkälle elämään. Kiire on yksi mitä opitaan myös kotona. Ei ole ihme, että osa nuorista aikuisista häviää Intiaan sukeltelemaan kunhan koulusta pääsevät. He ovat luultavasti eläneet vanhempiensa kiireisen elämän mukana vuosia ja päättäneet, etteivät lähde samalle tielle. “Pakeminen” on helpompi vaihtoehto, kuin etsiä omanlaisia ratkaisuja ja uusia tapoja hallita stressiä ja kiirettä.

Tutkijoiden mukaan ei ole ihme, että monen illlat kuluvat väsyneenä television ääressä istuessa. Kun mehut on puristettu pois päivän aikana kerta toisensa jälkeen, on vaikea saada itseä lenkille tai harrastuksen pariin, vaikka kuinka haluaisi. Ei vain ole mistä enää energiaa ammentaisi käyttöön.

 

 

 

Kiire pyörii päässä helposti myös yöllä. Ajatuksissa vellovat tekemättömät työt ja aikataulut. Ehkä myös pelko. Unta voi olla vaikea saada ja aamuyöstä alkavat heräilemiset. Nukkumisen yrittämisestä voi tulla todellinen painajainen. Kuluttava kierre, mistä on vaikea päästä irti.

Vaikka olen tehnyt useita elämänmuutoksia hyvinvointini tukemiseksi, tulee aikoja, jolloin jaksaminen on vaativampaa. Olen itse, samoin monet asiakkaani, saanut huomattavaa apua stressin kesyttämiseen Mindfulness-meditoinnista. Mindfulnessin juuret ovat zen-buddhalaisessa meditaatioharjoituksessa. Mindfulnessia käytetään onnistuneesti stressin hallintaan ja rentoutumiseen. Se auttaa myös hyvän yöunen saannissa ja edesauttaa terveyttä monin eri tavoin muunmuassa alentamalla verenpainetta.

Meditoinnin harjoittaminen ei vaadi ylimääräistä aikaa, jos sitä ei ole. Meditointiharjoituksia voi tehdä monissa eri tilanteissa, joissa normaalisti odottaa jotain tapahtuvaksi, turhautuu odottaessa ja hermostuu lisää. Harjoituksia voi tehdä muutaman minuutin kerrallaan, niin usein kuin haluaa, itselle sopivissa tilanteissa, kuten vaikka hissiä odotaessa tai bussissa tai punaisissa valoissa seisoessa. Harjoitusten pituutta voi lisätä halutessaan itselle sopivalla ajalla, omaan arkeen sopivasti.

Meditointi on ilmaista, helppoa, joustavaa sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa. Sitä voi myös harjoittaa ilman uskonnollista aspektia pelkästään terveysvaikutusten takia. Tulokset näkyvät, vaikka aluksi tuntuisi ettei saa mitään aikaiseksi.

Itse meditoin muunmuassa nukkumaan mennessä, koska se auttaa jättämään kaikki mielessä pyörivät ajatukset pois, jolloin nukahtaminen useimmiten sujuu vaivatta. Asiakkailta usein kuulen, että myös aamuyölliset heräämiset alkavat siirtyä edemmäksi. Jo tunnin pidempi yhtäkestoinen yöuni, näkyy päivällä positiivisesti jaksamisessa. Ennen tiukkaa tapaamista, on hyvä ottaa hetki itselle vaikka kokoushuoneeseen kävellessä. Kävelyn aikana voi tehdä meditointiharjoituksen, eikä kukaan ympärillä olevista arvaa mitään sen kummempaa olevan tekeillä. Meditointia voi harjoittaa näyttävästi esimerkiksi lootusasennossa tai pelkästään omassa mielessä.

Meditointia on harjoitettu tuhansia vuosia. Sen toimivuus on syy suosioon. Meditointi nostaa muuten tutkitusti myös ihmisen onnellisuustasoa!

 

 

18.6.2010 Heidi Helander-Hyvönen

Huomaa asiat ennen kuin menetät ne

Filosofian historian suurimmaksi pessimistiksi sanottu Schopenhauer (1788–1860) mietti aikoinaan perusteluja sille, miksi maailmaa ei pitäisi olla lainkaan olemassa. Perusteissa oli mm se, että suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole onnellisia, sekä että emme huomaa hyviä asioita ympäriltämme, ennen kuin olemme menettäneet ne. Ehkä kuitenkin on parempi herätellä ihmisiä huomaamaan hyvät asiat ympäriltään, kuin toivoa maailman loppumista!

Pessimismi voi olla ihan hauskaakin. Monissa elokuvissa ja stand up komiikassa, se toimii loistavasti. Woody Allenin esittämät roolihahmot ovat hyvä esimerkki. Tosielämässä sellaisen ihmisen päivittäinen kohtaaminen voisi olla todella raskasta. Kun kohtaa iloisen ihmisen, osa ilosta tarttuu kohdattuihin ja vielä heistäkin eteenpäin. (Tämä on todistettu tieteellisesti.) Samoin käy, kun tapaa ihmisen, joka on huonolla tuulella tai voi huonosti. Pahaa oloa leviää toisillekin.

Entä jos kotona tai työpaikalla on joku, joka jatkuvasti vain valittaa? Vaikka kuinka yrittäisit hienovaraisesti elekielellä kertoa, että sinua ei aihe kiinnosta, niin se ei auta. Joskus ihmiset valittavat, kunnes he kokevat, että heitä on kuultu. Yritä ensin kuunnella ja viestiä vahvasti, että kuulet ja ymmärrät mitä hän sanoo. Jos valitus silti jatkuu, voit yrittää kertoa omasta positiivisemmasta suhtautumisestasi maailmaan, ja miten se sinua hyödyttää. Voit myös yrittää lähettää linkkiä kiinnostavaan artikkellin, missä aiheesta puhutaan toivomallasi tavalla tai havainnollistaa asiaa muutoin.

Voit ehdottaa kotona tai työpaikalla positiivisuuden teemapäivää. Kokeilua, jolloin negatiivista puhetta ei sallita. Usein näissä kokeiluissa herää huomioita kevyemmästä olosta ja paremmasta työilmapiiristä, jolloin ihmiset saattavat innostua jatkamaan kokeilua tai tekemään siitä pysyvän tilan. Asiat pitää toki pystyä käsittelemään asiallisesti, vaikka olisivatkin vaikeita tai tuntuisivat negatiivisille. Myös lahjakortti positiivisuusvalmennukseen voisi toimia, jos vastaanottajan tiedettäisiin olevan loukkaantumatta siitä ja osaavan heittäytyä prosessiin.

Huomaa siis hyvät asiat ympärilläsi. Niiden huomioimisen taitoa voi harjoitella joka päivä. Kiitollisuuden päiväkirja on loistava tapa antaa huomiota hyville asioille. Kun päiväkirjaa on kirjoittanut jonkin aikaa, alkaa pienet ihanat asiat huomaamaan automaattisesti. Ja niitä pieniä ihanuuksia löytyy kaikilta. Lupaan sen.

 

 

Tämä kirjoitus on poikkeuksellisesti julkaistu nimimerkillä kirjoittajan yhteiskunnallisen aseman vuoksi.

 22.5.2011 "Jöns"

Felix - onnellinen

Mika Waltarin erään novellin päähenkilö oli nimeltään Felix Tienhaara – kirjan nimi oli Felix onnellinen. Felix (tarkoittaa onnellisuutta) Tienhaara oli uskonnollisesti pakkomielteinen ja nimensä vastaisesti onneton, päätyen kuitenkin hengellisen kiirastulen kautta henkiseen ja hengelliseen vapautumiseen ja armahduksen kokemukseen ja sen seurauksena lähemmäs etunimensä mukaisen elämän mahdollisuutta. Sikäli kun minä kyseisen tarinan muistan. Siitä on jokseenkin runsaat 30 –vuotta kun luin sen.

Jokaisella meistä on sekä hyviä että huonoja hetkiä elämässämme. Hyvät hetket joko tulevat ja kuluvat ohi ilman että niitä edes aina huomaa. Tai joskus niitä rakennetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti; kuten mainos julistaa, että jokaisella on omat Lotus hetkensä. Ainakin minä teen niin. Rakennan tietoisesti hyviä onnen hetkiä elämääni – ”Lotus hetkiä”.

Sen sijaan huonoja hetkiä ei tarvitse hakea ne hakevat minut. Ne tulevat pyytämättä ja tilaamatta kuten muinoin entisen pääministerin faxit presidentin kansliasta. Niitä ei kukaan kaipaa, en ainakaan minä. Ne kuitenkin kuuluvat elämään kuten Lotus hetketkin. Sairaudet, onnettomuudet, epäonnistumiset, ne ovat osa elämää. Menetämme läheisiä, rakkaitamme – ennemmin tai myöhemmin. Kuitenkin, siteeratakseni toista mainosta: ”Meidän tehtävämme on elää.” Näin on kaikesta tuskasta ja surusta huolimatta. Läheisen menettämisen mukanaan tuoman surun ja tuskan keskellä oma elämä kuitenkin usein sumenee. Värit katoavat maailmasta. Linnut eivät laula, aurinko ei paista, kukaan ei naura, ei edes hymyile. Vaikka näin tapahtuisikin, emme sitä huomaisi, en minä ainakaan huomannut. Surun keskellä pyrin vain elämään sen kuluvan minuutin, sen kuluvan tunnin, se kuluvan päivän. Tulevaisuusorientaationi supistui vain kuluvaan päivään. Hyvä niin, kuten Pyhä Kirja sanoo: ”Riittää kullekin päivälle omat murheensa”. Se on ihmisen tapa, ainakin se oli minun tapani selvitä surusta. Suru on usein ajanfunktio. Jonain päivänä ei enää tunnu yhtä pahalta ja auringon lämmönkin jotenkin tuntee. Surukin helpottaa – ajallaan. Sen keskellä tai sen kanssa tulee elää. Elämä on elämää myös kiirastulen keskellä vaikka se ei aina siltä tunnu.

 

Yhteisölliset "Lotus"hetkeni

 

Kuten totesin hyvä hetkiä voi ja kannattaa itse tuottaa, hakea ja etsiä, ja niistä tietoisesti nauttia. Minun Lotus hetkeni rakentuvat sekä yhteisöllisistä että yksilöllisistä "hetkosista". Yhteisölliset hetket liittyvät tilanteisiin joissa voin olla läheisteni ja ystävieni seurassa. Jutella, kuunnella, tuntea olevani osa muita, tuntea turvallisuutta, mielen rauhaa, kaikkea sitä mikä tuottaa levollista mieltä. Joskus siihen voi liittyä huumoria, naurua tai terävää ajatusten vaihtoa jopa väittelyä. Naurulla olen huomannut olevan merkittävän roolin hyvinvointiini.”Kunnon nauru ja pieru tekevät inehmolle hyvää” , totesi entinen naapurin ukko, hän jolla oli puujalka ja karvaton tukka. Uskon häntä. Lotus hetkiini liittyy myös urheilu ja etenkin joukkueurheilu eri muodoissaan. On mahtava tunne voittaa pelissä, voittaa joukkueena. Hyvältä tuntuu olla mukana joukkueessa, vaikka se ei voittaisikaan, mutta aina astetta paremmalta tuntuu kuitenkin voittaa. Vaikka ei sillä voitolla tai tappiolla ole suurta merkitystä seuraavana päivänä. Sosiaalisuudella ja ryhmään kuulumisella on suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin ja onnellisuuden kokemiseen. Se näkyy mm. Pohjanmaan ruotsinkielisellä väestöllä, jolla on runsaasti kiinteätä yhteisöllistä harrastetoimintaa. Heidän elinikäennusteensa ja hyvinvoinnin kokemuksensa muun muassa ovat muuta maata selkeästi korkeampia.

 

Yksilölliset "Lotus hetkeni"

Yksilölliset onnen hetket rakentuvat patikoinnista metsäisellä polulla, lenkistä kesäisellä tiellä, loikoilusta riippukeinussa kesällä, ahventen narraamisesta heinäkuussa (niiden perkaaminen ei sisälly enää siihen), takkatulen räiskeestä syysillan pimeydessä ja kuunnellessa tuuleen ujellusta ulkona, hyvästä kirjasta rauhallisessa lukunurkkauksessa, lämmön leviämisestä saunan kiukaalta hiihtolenkin päätteeksi, saavuttaessani jonkin itselleen asettaman tavoitteen jne. Näitä hetkiä voisi luetella enemmänkin. Ne ovat myönteisiä hetkiä – onnen hetkiä, jotka auttavat kokemaan elämää, jaksamaan kiireen, stressin, vastoinkäymisten, huolien ja murheiden keskellä.

Onnellisuus on myös tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja valmiuksia, joita voi oppia ja opiskella. Se on jotain jota yhdessä ja yksin voi rakentaa. Se antaa väriä elämään ja voimia jaksaa ja nauttia elämänlahjasta, siitä joka meille on annettu, ja josta jonain hetkenä joudumme luopumaan. Siihen saakka meidän tehtävämme "on elää". Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot ehkäisevät ristiriitojen syntymistä ja auttavat niiden ratkaisussa. Näitäkin taitoja olen pyrkinyt, joutunut ja halunnut itsessäni kehittää. Oleellista onnellisessa elämässä on myös optimistisuus ja armollinen asenne itseään ja kanssaihmisiä kohtaan. Ne helpottavat onnen löytämistä kuten Waltarin Felix Tienhaarakin lopulta havaitsi.

 

 

 

 

12.4.2011 Annukka Blom

Kuinka puhun itselleni?

"En pysty kirjoittamaan mielenkiintoista blogi-tekstiä, olen huono ilmaisemaan itseäni kirjoittaen, kielioppikin menee varmasti väärin, eikä sitä kukaan kuitenkaan halua lukea..."

 

Minkälaista on toiminta tältä ajattelupohjalta? Entä miten toimia, kun tipahtaa itseään, kykyjään ja mahdollisuuksiaan vähättelevään ajatteluun?

 

Olen elänyt vuosia kiinni tässä vähättelevässä ajattelussa kykenemättä kuvittelemaan edes, että voisin itse vaita toisen tavan ajatella. "Miten joku niinkin surkea voisi ikinä pystyä mihinkään?" Oli yleinen suhtautumiseni, kun elämä tarjosi minulle mahdollisuuksiaan ja minä ummistin niille silmäni. En välittänyt itsestäni ja käyttäytymiseni oli itsetuhoista. Ajattelin ja toimin kuin arvottomuus ja surkeus olisi ollut verissä asti.

 

Tapa ajattella, että meillä on jo kaikki tarvitsemamme voimavarat ja kyvyt valmiina ja joskus vain saatamme tarvita apua niiden käyttöön saamisessa tuli minulle NLP :n kautta. Jossain vaiheessa myös ymmärsin, että on rohkeutta pyytää apua ja tukea tarvittaessa. Muiden ihmisten tuki onkin ollut minulle korvaamattoman tärkeää elämän laadun sekä oman kasvuni kannalta.

 

Tänä päivänä minulla on onnellinen elämä ja uskallan mennä kohti unelmiani ja elää niitä todeksi. En ole mikään erikoistapaus, enkä ole ydinfyysikko – Jos tämä muutos on ollut mahdollinen minulle, se on mahdollinen kenelle tahansa muullekin. Jos minä pystyin siihen, pystyt varmasti sinäkin!

 

Ps. Muista, että pienikin muutos voi saada aikaan ison muutoksen – se elefantti syödään pala kerrallaan...  ;-)

 

 

 

2.3.2011 Annukka Blom

Valmista – ehei ikinä, kiitos!

 

Onnellisuusopiston sivusto on eilen virallisesti julkaistu eikä kaikki ole vielä valmista – kunnon blogipohja tulee myöhemmin, samoin samoin ravinto- ja liikuntapuoli.

 

Oma kokemukseni on, että käyttäessäni sanaa "valmista" toimintani pysähtyy ja mieleni sulkeutuu kehittämis- ja paranteluideoilta. Näin en tietenkään halua käyvän ja vältän siksi mielläni tuota sanaa.

 

Mutta kuinka voin saada asioita eteenpäin ja kuinka voin kokea päässeeni tavoitteisiini, jos asiat eivät ole ikinä valmiita?

 

Tässä olen käyttänyt hyödyksi oman mentorini, Matti Nokelan minulle aikoinaan vinkkaamaa ilmaisua "riittävän hyvä".

 

Näiden sanojen opettelu ja sen jälkeen sisäistäminen ja käyttöön otto muuttivat täydellisyyttä tavoittelevaa ja loputtomiin asti itseltä vaativaa suhtautumistapaani kohti armollista ja itseä kannustavaa suhtautumistapaa. Toki ei tässäkään vielä valmiita olla, mutta nykyään sanaan "täydellinen" sisältyy myös virheiden tekeminen.

 

Mikä on ollut Sinun yleisin tapasi suhtautua tekemisiisi? Tarkasteletko virheitä ja moitit itseästi niistä vai kannustatko itseäsi virheen huomatessasi?

 

Kohtaatko joskus tilanteita, joissa tarvitsisit enemmän armollisuutta itseäsi kohtaan? Miten voisit saada sitä lisää?

 

Voisiko ero tai sen puuttuminen identiteetin ja tekemisen välillä vaikuttaa tähän?

 

 

 

15.2.2011 Annukka Blom

Vaadin onnellisuutta...

Oletko kova vaatimaan asioita? Minä ainakin olen.

 

Vaatimus sanana soi monelle negatiivisesti. Monet vaatimukset aiheuttavat meille enemmän tuhoa kuin iloa. "Ei vaikeuksia ilman vaatimuksia" on eräällä ystävälläni usein tapana sanoa.

 

Mutta onko vaatiminen aina negatiivista? Tarvitseeko sen olla? Onko olemassa hyvinvointia edistäviä vaatimuksia? Voiko vaatimuksillaan esim. nostaa itseluottamustaan?

 

Omista vaatimuksistaan on hyvä olla tietoinen.

• Minkälaista käytöstä ja kohtelua vaadit tapaamiasiltasi ihmisiltä? Entä itseltäsi tapaamisiasi ihmisiä kohtaan?

• Vaaditko itseäsi seisomaan omalla puolellasi, vai oletko valmis hylkäämään itsesi ympäristön niin tehdessä?

• Kuinka tiukasti vaadit itseäsi toimimaan arvojesi mukaisesti?

• Kuinka hyvä vaadit Sinun olevan itsellesi?
  

• Vaaditko itseäsi näyttämään niin sanottuja "hyväksyttyjä" tunteita tietyissä tilanteissa, vaikka todellisuudessa Sinusta tuntuisi aivan toiselta?

• Vaaditko anteeksipyyntöä ennen kuin voit antaa anteeksi? Miten tämä vaatimus vaikuttaa elämääsi?

• Mitä muita vaatimuksia Sinulla on, joiden tarkastelu voisi viedä asenteitasi, ajatteluasi tai käytöstäsi kohti toivomaasi suuntaa?

Minulla on ollut paljon itseäni syöviä ja stressaavia vaatimuksia, joista olen saanut tietoisesti luopua. Tilalle olen valinnut uusia, itsekunnioitusta lisääviä ja unelmia kohti vieviä vaatimuksia.

 

Tiivistäen haluan Sinulle sanoa:

 

Vaatimuksia tehdessäsi varmista, että niihin sisältyy rakkaus myös itseäsi kohtaan!

 

 

9.2.2011 Annukka Blom

Yhdistäen onnellisuus POIS elämästä?

Käsitämme onnellisuuden eri tavoin. Toiset yhdistävät sen perheeseen. Toisille se voi tarkoittaa sisäistä rauhaa ja kiitollisuutta.

On myös asioita, jotka yhdistämme vastakohdaksi onnellisuudelle. Tämmöisiä voivat olla esim. työttömyys ja sairaudet.

 

Monesti näistä vastakohdista syntyy esteitä onnellisuuden kokemiselle, sillä näihin yhdistyy mielissämme mahdottomuus olla onnellinen.

Mutta mitä elämäsi olisi, jos onnellisuuden-käsite ei sisältäisikään ehtoja?

Mitä, jos käsittäisit onnellisuuden eri tavalla? Voisitko löytää tavan, joka mahdollistaisi aidon onnellisuuden? Jatkuvasti.

 

 

 

 

 

 

3.2.2011 Annukka Blom

Kuinka voit olla onnellinen?

Onko minun, vuosia samoja virsiä elämäni surkeudesta toistelleen ihmisen oikeasti mahdollista oppia valitsemaan elämääni onnellisuutta tuovia asenteita ja ajattelu- sekä toimintatapoja?

 

- Kyllä on. Se, mitä elämässä on tapahtunut – oli se sitten kuinka traumaattista tahansa, ei tule sulkemaan pois onnellisuuttasi tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa. Ainoastaan suhtautumisesi menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen on asia, joka voi sen tehdä. Jos niin valitset.

 

Onnellisuusopiston sivuille tuleminen kertoo positiivisesta valinnasta ja kiinnostuksesta lisätä omaa tai läheisten hyvinvointia.

 

Itse tapahtuvan oivaltamisen kautta tulleet työkalut jäävät parhaiten mieleen ja ne otetaan käyttöön tehokkaimmin. Miten minä blogissani voisin parhaiten auttaa Sinua?

 

Sen sijaan, että luettelisin sinulle "näin pitää ajatella ja toimia" -listoja, kirjoitan paljon kysymysten muodossa.

 

Jaan toki myös vinkkejä, mutta minulle on tärkeää, että oivaltaminen tapahtuu yhdessä kanssasi, sillä yksi keskeinen onnellisuudentaito on kyky oppia vaihtamaan näkökulmaa tarvittaessa.

 

Kysymyksilläni pyrin tukemaan tätä taitoa. 

 

Halutessasi voit myös lisätä itsetuntemustasi vastaamalla paperille kysymyksiin.

  

 

26.1.2011 Annukka Blom

Mitä se Sinulle on?

Onko onnellisuus asenne, jonka voi opetella? Onko onnellisuus se tila, jolloin olet tyytyväinen? Onko onnellisuus vain tässä hetkessä? Onko onnellisuudessa eroja järjen ja tunteen tasojen välillä – voiko järkeillä onnelliseksi? Tai voiko ruumiillisen hyvänolon tunteen kautta olla fyysisesti onnellinen? Voiko onnen rajata näin, vai onko se vain kokonaisvaltainen tila? Vai onko se ajatus, asenne, ruumiillinen tuntemus tai sisäinen rauha? Onko vain fyysisesti onnen kokeminen onnellisuutta, vai vaatiiko onni nämä kaikki? Onko siis fyysistä kipua tuntevan mahdotonta olla onnellinen? Onko olemassa korjaamattomia asioita, jotka tekisivät onnellisuuden mahdottomaksi? Vai onko onni kaikkien saavutettavissa? Jos näin ei olisi, niin kenellä olisi valtuudet määritellä, kuka onnellisuuden tavoittaa? Voisitko se olla kenties Sinä omalla kohdallasi?

 

 

 

 

 19.1.2011

Tervehdys kaikille!

 

Onnellisuusblogi käsittelee elämää – ja nimensä mukaisesti onnellisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa Sinulle vinkkejä, kuinka nostaa omaa onnellisuustasoasi.

 

Blogi tulee sisältämään laajalti erilaisia näkökulmia pyrkien antamaan Sinulle uusia, eteenpäin vieviä ajatuksia riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän olet aiheisiin entuudestaan perehtynyt.

 

Blogin pääkirjoittajalla, Annukka Blomilla on omakohtainen kokemus kuinka oppia valitsemaan onnellisen elämän mahdollistavia asenteita, ajatusmalleja ja toimintatapoja, ja kasvaa ahdistuneesta lapsesta onnelliseksi, iloa ja energiaa säteileväksi aikuiseksi. Blogissa vierailee myös säännöllisesti eri kouluttajiamme sekä muita alan ammattilaisia jakamassa osaamistaan.

 

Onnellisia lukuhetkiä toivottaen,

 

Onnellisuusopiston väki